Alkuaskeleet

Vuonna 1945, maaliskuun neljäntenä päivänä, kokoontui joukko kangasalalaisia reservin upseereita kokoukseen Manttaalikunnan talolle. Varsinaisesti tämä kokous oli Tampereen Reserviupseerikerhon Kangasalan alaosaston vuosikokous, mutta sen tavoitteeksi oli asetettu ripeämmän toiminnan aloittaminen Kangasalla. Kokous päätti yksimielisesti perustaa Kangasalle Reserviupseerikerhon. Kerhomme perustajajäsenet olivat Kustaa Aakkula, Toivo Hakunti, Elias Heliövaara, Lasse Joutsiniemi, Olli Joutsiniemi, Urpo Oksanen, Tuomas Saikku, Jaakko Salminen, Toivo Salokangas, Sakari Sarsama, Pertti Tulenheimo ja Risto Vihtiälä.

Alkuvuosina painopiste oli vaikeuksissa olevien aseveljien ja heidän perheidensä huoltotoiminnassa. Sodan jälkeinen ilmapiiri ei mahdollistanut voimakasta, ulospäin näkyvää toimintaa. Kuitenkin vuoden 1946 lopussa jäseniä Kangasalan Reserviupseerikerhossa oli jo 58.

1950-luku: Hiljaiselosta Heramaan

Ajatus oman saunamajan hankkimisesta herätettiin syksyllä 1954. Lihasulasäätiön mailta, Herama-järven rannalta löytyi paikka upseerien majalle. Maja rakennettiin talkoovoimin ja vihkiäisiä vietettiin 16.9.1956. Nyt kangasalaisille reservin upseereilla oli oma paikka, jossa kokoontua. Majan rakentaminen oli hyvä osoitus siitä, mitä saadaan aikaan, kun intoa ja altista mieltä löytyy jäsenistön keskuudesta. Heraman merkitys toiminnassa on ollut jatkuvasti suuri. Maja on ollut lukuisten tapahtumien ja kilpailujen tuki-kohtana, ja sinne on vuosittain tehty satoja vierailuja.

Muutenkin 1950-luvun puolivälissä kerhon toiminta sai uusia piirteitä: Reserviupseerikerhomme aloitti itsenäisyyspäiväjuhlien järjestämisen Kangasalla 1954 ja muutaman vuoden päästä muut kansalaisjärjestöt tulivat mukaan. Samoin 1954 vuodesta eteenpäin joka joulu ovat reservin upseerit seisoneet kunniavartiossa Kangasalan sankaripatsaalla jouluaattona. Vuosi 1956 oli vapaaehtoisen maanpuolustuksen kannalta erittäin merkittävä Kangasalla: perustettiin paikallinen aliupseeriyhdistys, jonka kanssa alkoi heti vilkas yhteistoiminta.

1960-luku: Oman lipun taakse

1960-luvulle oli ominaista toiminnan vakiintuminen ja jäsenmäärän tasainen kehittyminen. Toiminta muodostui piirin ja liiton ohjaamaksi. Vatialan it-patteriston merkitys kerhon toiminnalle oli suuri. Patteriston upseerit pitivät mm. esitelmiä kerhon tilaisuuksissa ja kerho jakoi kunkin saapumiserän parhaalle upseerikokelaalle palkinnon. Heramalla järjestettiin saunailtoja kotiutuville tuleville upseereille. Myös sotilaspiiriin oltiin jatkuvasti yhteydessä ja vierailuja oli molemmin puolin.

Reserviupseerikerhon naisosasto lahjoitti kerholle oman lipun. Lippu naulattiin ja vihittiin käyttöön kerhon 20-vuotisjuhlassa 1965. Nyt kangasalaisilla oli oma lippu, jonka taakse voitiin ryhmittyä ja jonka symboliikka kertoi kangasalaisten miesten vaiheista.  Siinä on sekä Suomen että Hämeen värit, keltainen viittaa pitäjämme perinteiseen aselajiin (ratsuväki) sekä Ruotsin värit, jotka viittaavat Kangasalan aateliskartanoihin.

Urheilu- ja ampumatoiminta vilkastui myös voimakkaasti 1960 -luvulla. Kerhon omista toimialoista on mainittava erittäin aktiivinen urheilu- ja ampumatoiminta. Kerhomme saavutti menestystä aina pohjoismaisia reserviläiskisoja myöten. Kilpailutoiminnan saavutuksiin voidaan lukea Jouko Tiitolan mitalit SM- ja PM-kisoista sekä Jouko Tiitolan ja Tapio Poikolaisen osallistumiset liiton kilpailuihin piirin ja RUL:n edustusjoukkueessa. Vilkkaasta ampuma- ja urheiluinnostuksesta olkoon esimerkkinä 1963 yhteiskoulun ullakolle aikaansaatu sisäampumarata. Ampumahiihtotoiminnan virittämiseksi kerhon käyttöön hankittiin neljä ampumahiihtokivääriä.

1970-luku: Toiminnot vakiintuvat

Tultaessa 1970-luvulle oli kerhon toiminta selkeästi hakenut puitteensa ja kehityksensä suunnan. Urheilua ja ammuntaa harrastettiin edelleen erittäin aktiivisesti, kerhosta löytyi aina innokkaita edustajia kilpailuihin ja kilpailuiden järjestelytehtäviin. ”Kolmen-poppoon” ampumakisat järjestettiin säännöllisesti Pälkäneen RUK:n ja Hämäläis-Osakunnan upseerien kanssa.

Kerho vietti 30-vuotisjuhliaan vuonna 1975 Kangasalan lukiolla. Juhlapuheen piti RUK:n silloinen johtaja, kangasalalaissyntyinen eversti Pentti Syrjä. Uusina ja laajentuneina toimintoina olivat varusmiesinfot tuleville varusmiehille vuodesta 1976 alkaen, ja miestenpäivät, jotka kerhon hengellinen jaosto järjesti.  Muita suuria tapahtumia olivat reserviläisurheiluliiton ampumahiihtokisat Ilkossa vuonna 1978.

Kerhon hallituksen kokouspaikaksi vakiintui 1976 Manttaalikunnan omistama yksiö, Soppelo.

1980-luku: Oman katon alle

1980- luvulla urheilu- ja ampumatoiminta jatkuivat, mukaan tuli myös reserviläisten jotokset, joihin lähes poikkeuksetta on kerhostamme osallistunut partioita. Vuonna 1981 julkaistiin myös ensimmäinen toimintajulkaisu, jossa kerhon toimintaa esiteltiin jäsenistölle ja ulkopuolisille. Vuosijulkaisu on muodostunut merkittäväksi tulolähteeksi kerhollemme.

Kerhon toiminnan organisaatiojärjestelyjen yhteydessä muodostettiin 1981 kerhon sotaveteraanijäsenille oma veteraanitoimikuntansa, jonka puheenjohtajaksi nimettiin Jaakko Salminen. Veteraanitoimikunta, lempinimeltään Neljän kopla, käynnisti välittömästi syksystä 1981 alkaen esitelmätoiminnan, joka nopeasti saavutti jäsenistön jakamattoman suosion ja kehittyi Pirkanmaalla laajasti tunnetuksi toiminnaksi saavuttaen valtakunnallistakin tunnettuisuutta. 1980-luvulla järjestettiin näitä isänmaallisesti sävyttyneitä esitelmätilaisuuksia vuodesta 1982 lähtien säännöllisesti kahdesti vuodessa, yhteensä 17 kertaa.

Vuonna 1982 kerho oli mukana luomassa uutta. Liiton ensimmäiset reserviläisen peruskurssi -järjestelmän tapahtumat, viesti- ja maastokurssit, järjestettiin yhdessä aliupseeriyhdistyksen kanssa Kangasalla. Kesällä 1982 kerhomme oli järjestelyvastuussa Reserviläisurheiluliiton ensimmäisissä ampumasuunnistusviestikisoissa ampumaradan maastossa. Jotosmenestys jatkui erinomaisena läpi 80-luvun, mm. 1986 partio Hannu Mäki—Seppo Kaisko— Ossi Kylmälä— Oiva Viitanen voitti valtakunnallisen Ilves-talvijotoksen. Lisäksi kerhomme järjestettäväksi tuli 1983 valtakunnallinen syysjotos, yhdessä aliupseerien kanssa. Jotokselle osallistui yli sata nelihenkistä partiota eri puolilta maata ja järjestelyihin osallistui yli 200 kerhon ja yhdistyksen jäsentä sekä useita muita seuroja ja yhdistyksiä. Vuonna 1988 oli kerho järjestämässä Reserviläisurheiluliiton valtakunnallista talvijotosta Kangasalla. Tästä Verikivi-jotoksesta päävastuun kantoi Risto Mattila.

1980-luvun merkittävin hanke oli oman toimitilan hankkiminen Kangasalan ydinkeskustassa sijaitsevasta Asunto Oy Tekolasta yhdessä aliupseeriyhdistyksen kanssa. Kauppakirjat kirjoitettiin 31.7.1987 ja hankintahinnaksi leimaveroineen ja lisärakentamisineen tuli 168 000 mk. Tämä summa jaettiin tasan aliupseeriyhdistyksen kanssa. Veli Pussisen johdolla lainaa lähdettiin heti kuolettamaan osallistumalla mm. Etelä-Suomen Maatalousnäyttelyn järjestely- ja rakentamistehtäviin samana vuonna. Maatalousnäyttelyjärjestelyistä saamamme suuri tuotto, noin 30 000 mk, auttoi huomattavasti kerhomme taloutta rohkeita lainapäätöksiä tehtäessä. Kerhomme jäsenistö osallistui kiitettävällä innokkuudella rakentamistöihin ja jämäkät upseerit olivat elintärkeä apu näyttelyn järjestäjille mm. pysäköintialueiden hoitajina. Lisäksi kerho sai syksyllä 1987 veteraanitoimikunnalta huomattavan rahalahjan lainojen lyhentämiseen. Kangasalan Sotaveteraanit ry on ollut Tekolan vuokralaisena heti alusta alkaen.

1990-luku: Velvoitesopimus luotiin – perinnetyön merkitys kasvaa

Kunnioitettujen sotaveteraanien rivien harvetessa on kerhomme yhdeksi päätehtäväksi muodostunut veteraaniperinteen säilyttäminen ja siirtäminen nuoremmille sukupolville. Vuonna 1993 allekirjoitetussa velvoitesopimuksessa kerhomme sitoutuu avustamaan veteraanijärjestöjä niiden toiminnassa ja aikanaan, kun veteraanijärjestöjen toiminta lakkaa, huolehtimaan perinteiden säilyttämisestä. Veteraanien voimien vähetessä kerhomme jäsenet ovat ottaneet vastuuta veteraaniyhdistyksen toiminnan organisoinnissa, mm. Hannu Wirola toimi useita vuosia veteraaniyhdistyksen puheenjohtaja. Tässä työssä tarvitaan jokaista kangasalalaista reservin upseeria!

1990-luvun loppupuoliskolla käynnistyi myös paikallisosastotoiminta. Kangasala toimi kokeilukuntana tässä uudessa toimintamuodossa. Tätä toimintaa voidaan näin myöhemmin arvioiden pitää alkusoittona Maakuntajoukoille. Paikallisosaston tehtävänä oli kouluttaa oman kunnan alueella nuorten ja varttuneiden sotilastaitoja ja näin tukea Puolustusvoimia.90-luvun laman myötä myös kertausharjoitukset olivat vähentyneet ja näin tarvittiin organisaatiota, joka edullisesti kehitti reserviläisten sotilastaitoja. Kangasalan Paikallisosaston vetäjänä toimi kapteeni evp Kari Turpeinen. Yhteistyö Kangasalan kunnan sekä eri pelastuspalveluorganisaatioiden kanssa oli tiivis. Kangasalla toteutettiin 1990-luvun loppupuolella Kohteen suojaaminen, Ilmavalvonta, Kriisimuonitus ja Joukkueen puolustus –kurssit. Kerhomme sai näkyvyyttä mm. paikallistelevisiossa näiden kurssien ansiosta. Kohteen suojaaminen –harjoitus oli valtakunnan ensimmäinen ja näin Puolustusvoimat oli erittäin kiinnostunut harjoituksen toteutuksesta. Kerhomme koulutusupseeri Janne Kurkinen toimi harjoituksen johtajana. Sotilasmestari Kalle Lajusen panos oli merkittävä kurssien onnistumisen kannalta.

1990-luvun ilmapiirin vapauduttua aktivoitui kerhon tekemä Kangasalan Suojeluskunnan perinnetyö. Kerhomme on tehnyt mittavan työn Kangasalan Suojeluskunnan perinteen vaalimisessa: Suojeluskuntakiven paljastusjuhla 8.12.1996, esitelmätilaisuus Kangasalan Suojeluskunta – Ratsuväki 13.2.1998 ja Jaakko Salmisen lahjoittaman Suojeluskunnan Perinnelipun naulaustilaisuus 25.10.1998. Näitä tilaisuuksia varten kerätty kuvamateriaali oli suurena apuna 13.3.2004 julkistetussa Kangasalan Suojeluskunnan historiateoksessa – Valmiina Vastaiskuun.

2000-luku Uusi vuosituhat – uudet haasteet – perinteet säilyy

2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli aktiivista yhteistyön aikaa Puolustusvoimien kanssa. Virallisten kertausharjoitusten vähentyessä kerhomme jäseniä on järjestelmällisesti innostettu osallistumaan vapaaehtoisiin harjoituksiin ja olemaan aktiivisia oman sodanaikaisen sijoituksensa päivittämisessä. Näin useat Kangasalan Reserviupseerikerhon upseerit ovat olleet merkittävillä paikoilla Sotilasalueemme esikunnassa sekä perustamiskeskuksissa. Kerho kutsui useita Puolustusvoimien edustajia tutustumaan kerhon toimintaan. 2002 lähtien on vuosittainen piirin palkitsemistilaisuus järjestetty Heramalla Puolustusvoimien lippujuhlapäivän alla. Kerhon toimihenkilöt ovat vastanneet tilaisuuden järjestelyistä. Majamme on näin vuosittain saanut isännöidä piirimme ansioituneiden henkilöiden palkitsemistilaisuutta.

Tietoyhteiskunta tavoitti myös Kangasalan Reserviupseerikerhon toiminnan. Opettaja Heikki Mäenpään johdolla kerättiin vuonna 2001 opintopiiri, joka valmisteli kerhon ensimmäiset verkkosivut verkkolehden muodossa.  Varsinaiset kerhon verkkosivut avattiin Panu Maijalan vetämän työn tuloksena 2006.

Naisjaoston Reserviupseerikerholle 20-vuotisjuhlassa lahjoittama lippu oli vuosien saatossa rispaantunut. Vuonna 2005 päätettiin lippu uudistaa ja uudistetun lipun naulaustilaisuutta vietettiin 17.6.2006 Kangasalan lukion Marskin salissa. Lipun naulaajina toimivat 37 kerhomme yhteistyökumppania ja kerhon aktiivia vuosien varrelta. Tilaisuus päättyi näyttävästi: Kerhon puheenjohtaja Jari Lindell kantoi kerhon ensimmäisen lipun kerhon perinneratsuosaston johtajalle Janne Kurkiselle vietäväksi ratsain kohti Kangasalan kotiseutumuseota.

2010-luku Koulutukseen panostetaan

Nuorten upseerien tavoittamiseksi Kangasalla on järjestetty 2010-luvun alkupuolella Vänrikkipäivät, Johtamisseminaari sekä toimintapäivä. Vänrikkipäivä on Suomen Reserviupseeriliiton suunnittelema nuorille reservin upseereille suunnattu koulutustapahtuma. Kangasala oli ensimmäisten joukossa toteuttamassa Vänrikkipäivää 22.5.2010, tapahtuma järjestettiin yhdessä Oriveden ja Pälkäneen upseerikerhojen kanssa. Pirkanmaan Aluetoimisto lähetti kutsukirjeet tapahtumaan 20-35 vuotiaille reservin upseereille. Koulutus tapahtui rastikoulutuksena Heraman maastossa. Päivän aikana Heramajärven ympärille sijoittuvilla rasteilla kiersi partioittain n. 30 osallistujaa. Rastitehtävät olivat monimuotoiset sisältäen ammuntaa, sotahistoriaa, ajoneuvon naamiointia, laser-apilaksella ampumista, joukkueen ryhmittäytymistä ja kohteen suojausta. Järjestelyissä oli suuri joukko Kangasalan, Pälkäneen ja Oriveden upseereja. Päävastuun vänrikkipäivästä kantoivat Kangasalan upseereista Miika Huikkola ja Lauri Wirola.

10.11.2012 järjestettiin uuden Kangasalan Lukion auditoriossa Johtajuusseminaari. Seminaarin aiheina olivat Maavoimien uusi taistelutapa, Syväjohtaminen, Ajatuksia johtajuudesta ja selvitys miten aliupseeri- ja reserviupseerikoulutuksen saaneet ovat menestyneet työelämässä. Seminaariin oli kutsuttu myös Kangasalan lukion opiskelijoita.

11.10.2014 järjestetyssä toimintapäivässä osallistujat pääsivät taas käytännön toimiin. Kerhon perinneratsuosaston isännöimässä ja Janne Kurkisen johtamassa tilaisuudessa oli mahdollisuus harjoittaa sodanajan taitoja niin leikkimielisissä kuin vähän vakavimmissakin rastitehtävissä.

Kerhomme on saanut 2014 ensimmäiset viralliset ampuma-asekouluttajat. Lauri ja Hannu Wirola vastaavat jatkossa kerhomme osalta siitä, että ampumataitoa voidaan jatkossakin pitää yllä myös kerhon järjestämissä tilaisuuksissa. Ampuma-asekouluttajat toimivat lausunnon antajina myös aselupa-asioissa.